matkablogi

matkablogi

Ensimmäisistä viikoista selvitty, Kiina-vuosi käyntiin!

Ruusuja asuntolan pihalla

Elämäni toisen vaihtovuoden ensimmäiset viikot ovat onnistuneesti takanapäin ja olo on samaan aikaan sekä helpottunut että kauhistunut. Edessä oleva vuosi tuntuu todella pitkältä ajalta, mutta toisaalta Kiinassa riittää niin paljon ihmeteltävää, että vuosi menee varmasti nopeasti. Ensimmäinen viikko kului paikkoihin tutustuessa ja asioita hoitaessa. Parin päivän sisällä tuli nähtyä niin kiinalainen pankki kuin terveyskeskuskin. Nyt kampuselämään alkaa jo tottua, eikä auringonpaisteesta houkuttaisi edes lähteä Suomen tuuleen ja sateeseen.

 

Easy-tason kiinankurssi ei välttämättä olekaan turha

Viime viikolla alkoivat pakolliset kiinantunnit ja tällä viikolla myös valinnaiset kurssit. Minut laitettiin elementary/quasi-intermediate-ryhmään ja aluksi olin kiukustunut, sillä olen Suomessa jo opiskellut kirjojen kieliopin ja ison osan sanastosta. Nyt kahden viikon jälkeen olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että merkkien opettelu onkin oikeastaan helpompaa, kun tietää sanat jo ennestään ja kieliopinkin saa otettua aktiiviseen käyttöön kertauksen myötä.

Otin valinnaiseksi kurssiksi merkkikurssin ja lähdimme tunnilla liikkeelle aivan alkeista, siis ykköstä, kakkosta ja kolmosta tarkoittavista viivamerkeistä, joiden piirustaminen lähinnä hymyilyttää. Opin kuitenkin jo ensimmäisellä tunnilla uutena asiana erilaisten vetojen kiinankieliset nimitykset, joten ei kurssi aivan turha ole. Oppiminen on loppujen lopuksi omasta aktiivisuudesta kiinni, aina löytyy jotakin uutta opittavaa. Kahdella muulla kurssilla on tähän mennessä ollut jo useita sanakokeita ja opettajat selkeästi olettavat, että asiat osataan sujuvasti ennen seuraavalle tasolle siirtymistä. Tämä on uutta Helsingin yliopiston kiinankursseihin verrattuna, missä tunteja on huomattavasti vähemmän ja kappaleet joudutaan menemään niin vauhdilla, ettei kaikki millään voi jäädä mieleen. Olen todella tyytyväinen, että nyt on aikaa panostaa merkkienkin opiskeluun.

Kiinan kurssikirjat
Tämän syksyn kurssikirjat. Eiköhän nuo merkitkin tuosta vaikeudu.

 

Pekingin yliopiston kampus – kaupunki kaupungin sisällä

En yhtään ihmettelisi, vaikka osa opiskelijoista poistuisi kampukselta vain lomien aikaan. Kampuksen muurien sisältä löytyy kaikki mahdollinen kirjakaupasta konserttisaliin ja parturista urheilukettään. Kampus on niin iso, että sen sisälle mahtuu jopa järvi. Porteista pääsevät sisälle pääasiassa vain opiskelijat ja henkilökunta, ja mikäli ystäviä tai sukulaisia tulee vierailulle, pitää opiskelijan tulla portille vastaan. Monet vanhemmat haluavat tuoda lapsensa katsomaan Pekingin yliopistoa siinä toivossa, että lapsi jonain päivänä astuisi Kiinan parhaaksi rankatun yliopiston porteista sisään. Ulkomaalaisena tunnen olevani todella etuoikeutettu, sillä Kiinan standardeilla keskiarvoni ei ikinä riittäisi Pekingin yliopistoon. Kiinan valtio kuitenkin kokee hyötyvänsä kiinaa opiskelevista ulkomaalaisista ja heidän luomistaan suhteista kiinalaisopiskelijoihin, siksi kansainväliset opiskelijat toivotetaan avosylin tervetulleeksi.

Zhongguancun street ja Pekingin yliopiston portti
Kansainvälisten opiskelijoiden asuntolalta pääsee kampuksen puolelle ylittämällä monikaistaisen Zhongguancun Streetin, joka kuuleman mukaan tunnetaan myös “Pekingin piilaaksona”.

Kesään verrattuna kampuksilla on aivan uskomaton määrä ihmisiä. Kävin katsomassa myös Renminin kampusta ja se tuntui melkein eri kampukselta kesään verrattuna. Olen tähän mennessä käynyt ainakin viidessä eri kanttiinissa syömässä ja lounasaikaan erityisesti keskeisimmissä kanttiineissa ei välillä mahdu edes istumaan, vaan riisit ja nuudelit pitää lusikoida seisaaltaan. Lisäksi kampuksella pörrää aivan uskomaton määrä polkupyöriä ja sähköskoottereita. Kaikki kiinantunnit ovat onneksi aika lähellä kampuksen porttia, joten vielä ei ole polkupyörälle tullut käyttöä.

Kiinalainen aamupala, baotseja
Paras kiinalainen aamupala: suolaisia ja makeita baotseja.

Pekingin yliopiston kanttiini

 

Viikonloput Pekingin vilinässä

Muutama mukava viikonloppukin on jo tullut vietettyä ja olen muun muassa nauttinut auringonpaisteesta puistoissa ja maistellut niin kiinalaisia, korealaisia kuin intialaisiakin herkkuja Wudaokoun ja Guloun ravintoloissa. Paras ruokailuelämys on tähän mennessä ollut kellotornin nurkilla sijaitseva vanhoilla sanomalehdillä ja kommunismia henkivillä seinämaalauksilla koristettu Lao Beijing Barbecue -ravintola, jossa jokaiseen pöytään tuodaan oma padallinen hehkuvia hiiliä ja niiden päällä paistellaan itse kasviksia, sieniä ja valmiiksi marinoitua lihaa. Melkein tunnin jonotus ravintolaan kannatti! Eilen taas kävimme testaamassa Punk Rock Noodle -ravintolaa, joka nimensä mukaisesti on sisustettu Dr. Martens -kengillä ja Sex Pistols -julisteilla. Yksinkertaisten nuudeliannosten juju ovat tuoreet raaka-aineet ja todella maukas öljykastike. Lisäksi ravintola on niin viihtyisä, että siellä voisi istua iltaa pidempäänkin.

Lao Beijing Barbecue -ravintolan seinämaalaus
Lao Beijing Barbecue.

Kasviksia hiiligrillissä

Punk Rock Noodles -ravintola
Inka ja Yeonju Punk Rock Noodelissa.

 

Vaihtovuosi Pekingissä – ensimmäisten viikkojen plussat ja miinukset

Aloittakaamme jälleen miinuksista:

– Asuntolassa on ainoastaan kyykkyvessa. Kyllä, ymmärsit oikein, ei vessanpönttöä vuoteen.

– Netti pätkii toisinaan ja viime viikolla WhatsApp blokattiin kahdeksi päiväksi. Sen sijaan Facebookin messenger toimi, joten taisi mennä sensuuriosastolla piuhat ristiin.

– En ostanut vielä kuntosalikorttia, sillä yliopiston kerhot esiteltiin vasta tänä viikonloppuna. En kuitenkaan löytänyt ainuttakaan tanssiryhmää ja niinpä joudun tyytymään kuntosalin tanssitunteihin. Taichi-kerhoa ei myöskään löytynyt, taitanee olla eläkeläisten juttu…

Sitten plussat:

+ Kaikki opettajani ovat todella motivoituneita ja osaavia, erittäin positiivinen yllätys!

+ Kanttiinin ruoka on hyvää, eikä maksa juuri mitään.

+ Asuntola on todella siisti. Renminin jälkeen ihmettelen vieläkin joka päivä, miten käytävät voivat olla näin puhtaat. Siivoojia näkee joka päivä ja kaiken lisäksi he hymyilevät ja tervehtivät!

+ Singaporelainen kämppis vaikuttaa mukavalta vaikkei kovin paljon juttelekaan. Uskon kuitenkin, että pieni etäisyys tekee huoneen jakamisesta vain helpompaa.

+ Onnistuin ostamaan pienen jääkaapin, jonne saa kahvimaidot viilenmään. Nyt on kotoisa olo!

 

Pekingin yliopiston asuntolarakennus
Asuntolan rakennus numero 5:n alakerrasta löytyy myös ravintola.
Vaihto-opiskelija sai kahvia
Ensimmäinen kahvi Kiinassa. Kyllä oli ikävä!

 



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.